Bodyfullness, kotona kehossa

Joskus jo puoleenpäivään mennessä päässä on kierroksia vaikka muille jakaa. Päivä on ehkä mennyt selkä kaarella näppäimistön äärellä ja hyvässäkin tapauksessa kehoparan tärkein funktio on ollut siirtää päätä eli ajatteluyksikköä paikasta toiseen. Keho on tietoisuudessa lähinnä negatiivisten tuntemusten kautta: hartioilla ja kallonpohjassa on jännitystä ja ohimoilla ja leukapielissä painetta. Jossain lapaluiden välissä jomottaa. Kehonhuollon tähtihetkiä on myöhäisillan tv-hetken jälkeen punnerrus sohvalta ylös ja hammastahnan levittely purukalustoon hammasharjan välityksellä.

Jos arki on pääkeskeistä voivat rentoutuminen ja läsnäoloharjoitukset olla varsin haastavia. Läsnäoloa voisi määritellä niin että huomio on keskittyneesti läsnä siellä missä keho on. Jos aistimukset omasta kehosta ovat lähinnä pään alueella ja sormenpäissä näppäimillä, ei kovin monta prosenttia kehosta ole tietoisuudessa. Kuinka moni meistä aidosti aistii kehoaan paitsi silloin kun se oireilee syystä tai toisesta? Jos ei ole tietoinen kehostaan on vaikea olla siellä läsnä. Miten sitten saada laajennettua tietoista kehon aistimista? Tunto- ja liikeaisti ovat siihen hyvä apu. Esimerkiksi erilaiset kehotyöskentelymenetelmät lisäävät kykyä arvostaa ja aistia kehon läsnäoloa. Mitä tutummaksi keho tulee sitä arvokkaammaksi ja enemmän ystäväksi sen myös voi kokea –voiko jokin olla rakas jos se ei ole tuttu?

Oman matkani kohti monipuolisempaa kehollisuutta ja kehossani viihtymistä olen tehnyt shindon parissa. Meridiaanivenytykset joita shindossa käytetään ottavat usein koko kehon venytysasentoon mukaan jolloin voi aistia laajoja aloja ja linjoja kerrallaan. Venytykset auttavat tuomaan kehon kireyksiä tietoisuuteen jolloin pääset niihin käsiksi ja rentouttamaan niitä. Omat tai toisen tekemät selkeät mukavat painallukset auttavat rentoutumista vielä huomattavasti eteenpäin. Ne kartoittavat tietoisuuteen sellaisia alueita joiden kireydet jäävät helposti huomaamatta ja auttavat kohdistamaan huomion näille alueille. Lisäbonuksena mielen valtaa kiitollinen onnellisuus kun painallus osuu aivan mahtavasti hieman tai vähän enemmänkin kireytyneeseen kohtaan ja pääset huokaisemaan kireyden vapaammaksi.

Monille yksi shindon hoitopuolen vaikuttavimmista hoidoista on varvashoito. Se voi tuntua yllättävältä koska varpailla ei ole kovinkaan suurta roolia arkitietoisuudessamme. Kuitenkin niiden hoito -vaikka se tapahtuu mahdollisimman kaukana päästä tai ehkä juuri sen takia- antaa syvän rentouden kokemuksen. Yksi syy on kehon kokonaisuuden aistiminen ääripäiden huomioimisella. Keho tuntuu kiehtovasti kokonaiselta, osien yhteydellä on merkitys ja läsnäolo laajenee luontevasti, mikä on rauhoittavaa. Kun varpaat ja jalkaterät saavat huomiota, niiden eloisuus lisääntyy ja samalla ylävartaloon, usein korvien väliin ja hartioihin kerääntynyt energia saadaan rauhoittumaan ja keho maadoittumaan. Kiehtovaa on että jos joku hoidossa nukahtaa (tai lähes nukahtaa:) tapahtuu se useinmiten varvashoidon yhteydessä. Varsinkin jos muu kroppa onkin jo saanut rentouttavan käsittelyn osakseen ja on kuljettu koko matka päästä varpaisiin.

Hyvää liikettä ja lepoa kotona kehossa!

 

Vähemmän on enemmän

Tänään sen taas totesin. Hyvinkään nukutun yön jälkeen keho ei heti herättyä ole ihan vetreimmillään. Sen tietää viimeistään silloin kun pyöristää niskaa ja selkää. Tämän liikkeen voi hyvin tehdä istualtaan sängyn reunalla, tehokas se on niin että jalat ovat koko pituudeltaan patjalla ja erittän tehokas lattialla istuen niin että jalat ovat suorana kehon edessä ja kumarrut otsa kohti polvia. Ihan vaan sen verran kuin pään painon johdattelemana menee. Kun pyöristyksen saa tehtyä ajan kanssa ja rauhassa, tukkoisuuden hetkillä vähän reilummin muutaman kerran puhallellen ja toisella kädellä ehkä hartiaa rapsutellen, huomaa ylösoikaisun jälkeen tilanteen vetreytyneen. Tällä pienellä liikkeellä saatiin jo eloa veren- ja nestekiertoon rintarangan alueella. Samalla munuais- ja virtsarakkomeridiaani saa herättelyä. Mitä tukkoisempaa jollain alueella on sitä suurempi merkitys pienelläkin huoltotoimenpiteellä on. Se ilosanomaksi niille jotka pitävät itseään ”liian kankeina venyttelemään”. Shindossa on kysymys siitä että tehdään arjen lomassa merkittäviä pieniä ja toki myös suurempia hyviä asioita itselle. Pienesti ja maltillisesti tehdyt asiat saattavat usein olla jopa tärkeämpiä kuin suuret suoritukset.

Shindomenetelmän ytimessä on kuusi, todellakin vain kuusi venytystä. Voi kuulostaa viihtymispainotteisessa ja erilaisten suoritettavien sarjojen maailmassa vähäiseltä? Venyttelyryhmissä, joista osa on kokoontunut jo vuosia, nousee esille sellainen kokemus että on helpottavaa että on vain muutama tuttu asia jota tehdään. Maailma venyttelytunnin ulkopuolella on jokatapauksessa runsaan monimuotoinen joten venytykset, jotka joskus ovat lähes meditatiivisia (ja joskus reippaampitempoisia), antavat mukavan perusrungon omalle rauhoittumiselle ja kehonhuollolle. Elämä myös pitää huolen siitä etteivät venytykset tule koskaan valmiiksi. Sen voi 20 vuoden jälkeen todeta. Eri aikoina nousee eri venytys vahvemmin esiin. Joskus on tullut kumarreltua enemmän marjassa, joskus heiluttua haravan varressa ja joskus istuttua autossa tai päätteen ääressä joten kuormittuvat alueet vaihtelevat. Toisen näkökulman tarjoaa kiinalainen lääketiede: etenkin maksa- ja sappimeridiaaneja huoltava venytys on ollut paitsi itselle myös monelle muullekin antoisan haasteen ja ehtymättömän rentoutumisen mahdollisuuden paikka, sekä fysiologisesti että edustamansa tunnepuolen ansiosta. Itämaisen ihmiskäsityksen mukaan sapen hyvä energia ja toiminta vahvistavat unen laatua erityisesti aamuyöllä, tukevat aloitteellisuutta ja päätöksentekoa. Jos nämä meridiaanit kovin kuormittuvat pääsevät mielipaha, arkuus ja päättämättömyys helpommin valloilleen. Maksan energia taas edistää parhaimmillaan mm. luovuutta ja myötätuntoa. Kuormittuneena se vetää puoleensa turhautumista, vihaa ja ärtyneisyyttä sekä on yleinen syy väsymykselle ja heikotukselle.

Venytykset perusmuodossaan tapahtuvat lattialla (tai tuolilla) jossa kallistutaan eteen tai sivulle jalat ristissä tai suorina. Sitten hengitellään pari kertaa reilummin ja tietoisemmin. Kun vielä saa joltain toiselta ihmiseltä, ohjaajalta tai kaverilta, (on pari shindokoiraa ja kissaakin tarinoissa vilahtanut jotka oikealla hetkellä tulevat tassuttelemaan selän päälle) sopivasti tukea ja huomiota tiukkoihin kohtiin painallusten muodossa ovat kaikki palat kohdallaan jotta omista jännityksistä voi ja osaa hieman hellittää.

Hampaiden harjaus, kasvojen pesu ja edellä mainittu venyttely, eli kehon ja samalla yhden tai useamman meridiaanin ”huuhtominen” kevyellä tai reilummalla venytyksellä ovat parhaimmillaan samaa sarjaa arjen perusrutiinien joukossa. Niiden rutiinien jotka auttavat paitsi tyhjentämään pään sisäistä pöytää päivän päättyessä, rauhoittavat ja saattelevat unten maille uusiutumaan niin auttavat myös virkistymään päivän askareiden parissa. Ja kun on tarpeeksi helppoa tehdä niin tulee herkemmin tehtyä. Riittää että olet siellä missä kehosi on. Shindossa on aina kannustettu tekemään vaikka vain yksikin liike joka päivä. Keho kiittää jo siitä yhdestä.

Venyttelyä ja rentousharjoituksia ohjaan paitsi ryhmille myös yksityisesti. Smartum ja muut liikuntasetelit käyvät ohjaustuntien maksuvälineenä.

Yksinkertaisesti ihania asioita

”Mikä sai sinut tulemaan tänne?” -kysyi kirkkaasti suoraan silmiin katsova hymyilevä pörröpää Nuuksion Siikajärven parkkipaikalla reilu kaksi vuotta sitten. Sillä hetkellä tajusin että useiden elämäni rakkaimpien asioiden yhteinen nimittäjä on yksinkertaisuus. Ne asiat ovat myös valloittaneet pysyvän paikan arjessani. Rakastan yksinkertaisuutta. Katsella tulta, kuunnella lintuja, kerätä sieniä, mennä järveen uimaan milloin huvittaa. Ilman tv:tä meni helposti kuusi vuotta. Lempiruokani uunipuuro kertoo samaa: kauranjyvät vuokaan, maito päälle ja vuoka uuniin.

Kysymyksen Nuuksion vihreydessä esittänyt pörröpää oli Tara Lange, vihermehujen pariin oman perheen tarpeesta ohjautunut huomattavan inspiroiva kirjailija ja kouluttaja joka oli toisena vetäjänä Juuret maassa villiyrtit ja mehustaminen –kurssilla. Sehän se, yksinkertaisuus, oli saanut minut tulemaan kurssipäivään oppimaan siitä mitä ruohoja voi luonnosta suoraan suuhunsa laittaa ja millä tavoin ne voi yksinkertaisimmillaan valmistaa. Intohimoisena luonnossa oleilijana olisi ihan huippua löytää sienien ja marjojen lisäksi muutakin syötävää ja juotavaa suoraan luonnosta. Tajusin että sama yksinkertaisuuden viehätysvoima on shindossa, lajissa joka on rikastuttanut elämääni lähes koko aikuisikäni.

Menetelmän lähtökohta on lähimmässä mahdollisessa luonnossa, omassa kehossa, painovoiman hyväksikäytössä ja meridiaanien eli energiavirtojen ”puronpohjien” puhdistamisessa. Energiakanavien esteet, blokit tuntuvat lihasjännityksinä ja muina tuntemuksina. Niistä pääsee jyvälle kehoa liikuttamalla, erityisesti rauhallisten kuulostelevien venytysten kautta. Mitään kummempia välineitä tai siirtymistä millään tasolla varusteltuun liikuntatilaan ei tarvita. Pelkkä tila seisoma-asennolle tai pieni tyhjä lattiapinta-ala, luksustapauksessa nurmikko, jumppamatto tai viltti riittää. Lisäksi tarvitaan halu kokea rennompi ja kirkkaampi olo. Ihminen kun on niin huikean sopeutuvainen. Monesti tuntuu siltä että vasta jokin vahva oireilu tai muutostilanne saa ihmisen heräämään itsensä äärelle, tutkimaan miltä ja ehkä miksi kehossa tuntuu ja voiko asioille tehdä jotain. Ehkä siihen vaikuttaa länsimainen ajatus että vasta sairautta hoidetaan. Ja sanonta että pieni kolotus kertoo vain siitä että on elossa, eli sitä ihan mieluusti tai jostain muusta syystä siedetään. Japanissa taas sana ”kipu” koostuu kirjainmerkeistä ”sairaus” ja ”virtaus” tai ”ohitus”. Eli kun ottaa kivun huomion kohteeksi ja kohtelee sitä oikein, voi löytää tien terveyteen. Mikä on oikein kohtelua onkin isompi kysymys. Riippuu tietysti tilanteesta. Ja teitäkin voi olla monia. Tilanteen ymmärtäminen ja oireeseen perehtyneen koulutetun ammattilaisen hoitoon hakeutuminen on olennaista varsinkin vakavien ja pitkittyneiden oireiden yhteydessä. Shindo tarjoaa työkaluja ennenkaikkea perusterveen kehon perushuoltoon ja hyvää, luonnollista tukea jaksamiseen ja toipumiseen monissa muissa tilanteissa.

Yksinkertaisinta olisi hoitaa terveyttä, levollisuutta, joustavuutta ja virtaavuutta kehossa. Siinä iso rooli on stressin purkamisella systeemistä. Tutkimuksetkin esittelevät korkeita prosenttilukuja siitä kuinka monen sairauden takana on pitkittynyt sressi. Mitä omalla kohdallasi tarvittaisiin jotta olisi helppoa ja riittävän houkuttelevaa ottaa hetki aikaa ja antaa kehon kertoa mistä kohtaa kiristää? Antaa keholle huomiota parin henkäyksen ja painalluksen verran ja huokaista rentoutumisen myötä helpotuksesta päälle. Luonnollista palautumista. Taianomaisen yksinkertaista.